Tavoitteleminen

Oivalsin aivan käsittämätöntä itselleni. Tiedän ja ymmärrän ihmisiä enemmän ja haluan jakaa tämän asian teidän kanssa. Toivon mukaan teki ymmärrätte sen, minkä minä ymmärsin ja tajusin. Asian selittäminen ei ole niin helppoa minulle, kuin se voisi olla. Pitänyt pari päivää käsitellä asioita päässä vain siksi, että pystyisin selittämään.

Mitä me ihmiset aina tavoittelemme? On erilaisia ihmistyyppejä, jotka tavoittelevat eri asioita. Meitä kaikki yhdistää se, että näitä sinänsä hyviä asioita tavoitellaan itsensä vuoksi. Ne muuttuvat hirviöiksi ja lopuksi ottavat ihmisen valtaansa ja antavat jotain aivan muuta, mitä tavoiteltiin. Ei tarvitsisi tavoittaa mitään, koska syntyessä tähän maailmaan meille on annettu tämä kaikki mitä tavoiitelemme. Se ei vaadi minkäänlaista omaa ponnistusta. Pitää vain olla nöyrä vastaanottamaan kaikki tämä, mitä meille annetaan.

Ihmistyyppejä tässä aiheessa otan esimerkeiksi alkoholisti, huumeiden käyttäjä, työnarkomaani ja rikas. Alkoholisti ja huumeiden käyttäjä tavoittelee iloa, onnea, hyvää elämää ja elämyksiä, mutta löytävätkin epätoivon, häpeän ja riippuvuuden. Työnarkomaani puolestaan tavoittaa paljon onnistumisia ja arvostusta, menettäen kaiken muun mitä hänellä voi olla, kuten perhe. Hän, joka tekee rahasta osan elämää ja tavoittelee sitä päämääränä, voi löytää itsensä omasta linnakkeesta mikä on täynä rikkauksia ja kalleuksia. Linnake missä hän on, on lukossa. Sieltä ei pääse pois. Siellä hän on aivan yksin, eikä kukaan pääse sinne tavoittamaan ihmistä. Hän turvautuu siihen mitä hänellä on ja mitä on helppo saada ja millä on helppo tuottaa mielihyvää. Jos tähän linnakkeeseen joku pääseekin sisään, on se ihminen, joka käyttää tämän rikkauksia hyväkseen ja tekeytyy ystäväksi.

Miksi ihmiset koko ajan tavoittavat jotain ja siitä tulee suuri osa elämää? Sitten huomaa epätoivoa ja yksinäisyyttä rinnassa. Jokaisen ihmisen täytyisi katsoa itseään toisin silmin. Katsoa mitä oikeasti tarvitsee ja miettiä, miten tähän on päädytty ja miski ei silloin onnistunut? Syvällinen yhteys itseensä täytyy löytää ja tavoittaa. Silloin tietää kuka oikeasti on. Ihminen peittää oman sisäisen kuorensa, ulkokuoren avulla, joka näyttää niin haavoittumattomalta. Kuten rikkaan täytyisi lopettaa rahan tavoittelu ja löytää sisäinen rikkautensa. Ei se kuitenkaan tarkoita, että ihmisen täytyisi luopua rikastumista ulkoisesti. Hän ei vaan saisi takertua siihen rikkauteen. Se tarkoittaisi, että hän olisi valmis siitä luopumaan. Sisäisesti rikas ihminen tuntee silloin syvää kiitollisuutta maallisesta hyvästään. Tämä henkilö on myös nöyrä. Nöyrä kestää rikkautta. Näin hän ei vaadi lisää rikkauksia, vaan kiittää siitä mitä hänellä on. Raha ei ole päämäärä, vaan väline.
Tästä kaikesta tulee itselle mieleeni Roope Ankka. Entä teille?

Mielenkiintosin ihmistyyppi, mikä eniten tuotti kiinnostusta oli alkoholisti. En henkilökohtaisesti tunne ketään alkoholistia, mutta silti tämä pisti ajattelemaan. Tokaisin kuinka tyhmä olen ollut, että tätä en ole käsittänyt näin.

Alkoholisti turvautuu alkoholiin. Hän pakenee todellisuutta ja turvautuu itseensä. Alkoholistin syy turvautua alkoholiin on, että hän tuntee olevan rakkaudettomuuden vankina. Avioeron jälkeen on mahdollista turvautua alkoholiin. Miksiköhän alkoholisti ihmettelee, ettei kukaan häntä halua ja miksi häneen on niin vaikea rakastua? Hän vain ihmettelee sitä viinapuollonsa kanssa. Hänen vihollisen kanssa, mikä estää häneen rakastumisen. Alkoholisti siis tavoittelee rakkautta, joka on aika suuri aihe puhuttavaksi. Näin lyhyeesti, kun ihminen pyrkii löytämään rakkautta hän turvautuu samalla johonkin, koska sillä hetkellä hänellä ei ole sitä. Alkoholisti tässä tilanteessa tuntee rakkaudettomuuden. Sen etsiminen vain pahentaa koko ajan. Pyrkii löytää entistä täydellsempää rakkautta. Pyrkiä löytämään tätä ihmeellistä rakkautta. Se ei ole pelkästään halu. Siitä tulee himo, josta syntyy orjuus, joka taas tuhoaa ihmisen. Hänen riippuvuutensa alkoholiin ja rakkauteen tekee hänestä haavoittuvan.  Kuitenkin tämä riippuvuus ja haavoittuvuus ei ole pahaksi, se on helpoin tie löytää oma identiteetti ja siitä rakkudenidentieetti. Kun löytää identiteetinsä, tavoittaa helpoiten rakkauden. Oikeastaan sitä ei tarvite tavoittaa enään, vaan se tulee luokse. Hengellinen rakkaus on taas avain taivasten valtakuntaan. Rakkudenidentiteetti on se todellinen vapaus.

Mitä siis näissä kaikissa tilanteissä pitäisi tehdä? Lopettaa tavoittelu! Lopettaa tavoittelu ja katsoa maailmaan ja tutustua itseensä. Näin kaikki tämä mikä on sinulle ennaltaan annettu, myös annetaan. Kunhan muistaa olla nöyrä. Saamme sen mistä olemme valmiita luopumaan! Tämä on vain neuvo. Lopputuoksena on se, että itse ihminen päättää omista teoistaan ja ajatuksitaan. Kukaan ei voi päättää toisen puolesta, vaan pitää ensin huolehtia, että oma perse on pyyhitty kunnolla. Neuvojen ja avun anto on se mitä kannattaa tehdä, mutta puuttua toisen elämään on väärin.